tiistai 1. helmikuuta 2011

VIHREÄ TEEMA: KIERRÄTYS

Metro-lehdessä on viime viikkoina ollut esillä monesti kysymys "Planeetallamme asuu miljoonia vihreästi ajattelevia ihmisiä. Kuulutko sinä heihin?"
Se sai myös itseni pohtimaan, miten vihreä oikeasti olen ja sitä myötä ajattelinkin kirjoittaa juttusarjan.
Ensimmäisenä pohdin teemaa Kierrätys.

Roskien kierrätys on mielestäni helppoa ja antoisaa. Hankimme taloyhtiöömme roskikset, joihin saa eriteltyä myös lasin ja metallin, jotta yhä useampi viitsisi tehdä sitä, kun ei tarvitse raahata ympäri kaupunkia. Pahvinkeräysastiat täyttyvät nopeasti ja niitä sitten joutuu aina loppukuusta viemään muualle, mutta muuten olen tyytyväinen.

Paristoja on varmaankin aina jonkun takin tai laukun taskussa odottamassa laatikkoa vastaantulevaksi. Miksi kaikki kaupat eivät voi laittaa keräyslaatikkoa näkyvälle paikalle? Voisiko keräyslaatikoita kenties laittaa myös julkisiin kulkuvälineisiin? Lähikaupassamme laatikko on jossain takahuoneessa ja koska en voi olla varma, että myyjälle antamani paristot päätyvät sinne, en käytä tällaisia kauppoja paristojenpalautukseen.

Biojätettä meillä kertyy paljon, koska käytän runsaasti vihanneksia ja hedelmiä. Muistan jonkun kerran sanoneen, että kun niitä biojätepusseja pitää ostaa, sen unohtaa ja sitten heittää biojätteet tavalliseen roskikseen. Mitäpä jos seuraavalla kerralla kaupassa keräät vihannekset ja hedelmät paperipusseihin ja käytät ne sitten biojätepusseina? Itse laitan pohjalle wc-paperirullan, kananmunakennon tms, jotta kosteudet eivät riko pohjaa. Hyvin toimii!

Vaatteiden kierrätykseen löytyy monia keinoja; kirppikset, muu myynti, lahjoitukset tai vaikkapa sitten tekee lattialuuttuja vanhoista paidoista. Ja varsinkin lastenvaatteiden kohdalla kannattaa kierrättää ystävien kesken.

Mitäköhän muuta tulisi vielä mieleen? Ainakin naistenlehdet kiertävät ympäri sukua ja päätyvät paperinkierrätykseen vasta hyvin luettuina. Voit toki myös viedä uudehkot lehdet terveyskeskuksiin ja kampaamoihin, he ottavat ne ilolla vastaan.

Olen alkanut säästämään lasipurnukoita, jotta pääsen mahdollisimman paljon eroon muovisista. Niihin on helppo säilöä ruoanjämät ja ovat ihan mukavannäköisiäkin, kun pullot täyttää raaoilla linsseillä, quinoalla tms.
Muovikammoni on kestänyt jo jonkinaikaa, enkä kyllä aio yhtäkään muovipurnukkaa enää tähän huushollin ostaa. Huomasin, että joistain Ikean halpiksista ainakin irtoaa muovista ns.päällimmäinen kerros ja sitä en todellakaan halua perheeni syövän. Näinollen koen lasin olevan turvallisempi vaihtoehto.

Kertokaahan omia kierrätysvinkkejänne, niitä on varmasti rutkasti!

Ja mikä tärkeintä, opettakaa lapsillenne kierrätystä pienestä pitäen.

3 kommenttia:

  1. Meillä kierrätetään mahdollisimman paljon ja vaikka omakotitalossa asuvana kartongit, lehdet ja metalli+lasi joudutaan keräämään kotona ja viemään kauemmaksi kierrätyspisteeseen niin sinnikkäästi jaksamme sitä tehdä. Eniten ärsyttää tilan puute kierrätysjätteen väliaikaiseen säilytykseen kotona. Vanhassa rintamamiestalossa kun ei liiemmin ole ylimääräistä säilytystilaa. Gerbiilit toimivat osittain apuna kun silppuavat munakennot ja paperien hylsyt.:) Meillä muuten jo päiväkodissa lapsille puhuttiin kierrätyksestä ja jätteiden lajittelusta ja he tohkeissaan tenttasivat perheen kierrätysasioita :). Hyvin lapsetkin osaavat kierrättää. Voisimme ottaa biojäte astian ja maksaa siitä jätehuollolle, mutta meillä on oma kompostori ja sinne menevät biojätteet ihan omaan käyttöön puutarhan hyväksi. Kyllähän se vaatii viitseliäisyyttä ja on pitänyt opetella ihan uusi tapa elellä.
    Tuo muovipurkki asia minuakin askarruttaa ja ahdistaa laittaa kaikenlaisia ruokien muovipakkauksia roskiin. Kaupat saisivat satsata irtomyyntiin enemmän ja vieläpä asiakkaan omiin rasioihin! Silloin voisi ostaa tarvitsemansa määrän ja ruokaa ei ehkä joutuisi niin paljon hukkaan. Miten muuten lasipurkit sopii pakastamiseen? Eipä ole tullut jostain syystä mieleen aiemmin...En tiedä onko järkeä, mutta kun ostan banaaneja, en laita niitä hedelmäpussiin koska ne kuoritaan kuitenkin ja ne pysyvät hyvin nipussa luonnostaan. Ostan myös ne vihertävinä ja vähän raaempina, jotta eivät ehtisi mennä pahaksi ja biojätteeseen. Meillä on myös kasa kangaskasseja ja pari pehmeää kylmälaukkua kun suunistamme kerran viikossa isompaan markettiin. Lisäostot tehdään lähikaupasta. Pyrin pitämään aina oman kangaskassin mukana, mutta ärsyttää kun monessa vaatekaupassa ei ehdi kissaa sanoa kun vaatteet on jo sujautettu muovikassiin. Yritän ollakin kärppänä tässä suhteessa ja ehtiä torjumaan turhan muovipussin.
    Peräkärry on ostettu naapurin kanssa kimpassa käytettynä ja sillä viedään keväisin sellaiset risut kaatopaikalle jotka eivät mene oksasilppuriin. Kaatopaikalla ne menevät kompostoitaviksi ja samalla reisulla ostetaan kuorma täyteen valmista kompostimultaa. Omakotitalossa joutuu itse vastamaan jätehuollosta, joten siinä tulee tälläisesta kaupunkilaisestakin pakostakin tarkempi kuluttamisen suhteen. Isommat rikkinäiset tavarat joutuu itse viemään kaatopaikalle ja se saa miettimään uusia tavaroita hankittaessa niiden elinkaarta. Kaupunkiasumisessa ja siellä kierrätyksessä taas on tietenkin omat haasteensa. Juuri nuo ylitse vuotavat kierrätysastiat jne. Jokainen pienikin kierrätysteko on kuitenkin ekoteko!

    VastaaPoista
  2. Moikka Hellunen,
    olipas mukava juttu luettavaksi!!
    En ole kyllä kokeillut alsipurkkeja pakastaa, mutta eiköhän sekin ihan hyvin toimi, kun ei liian nopeita lämpötilanmuutoksia tapahdu. Eilen juuri katsoin jonkin ohjelman, jossa puhuttiin muovien bifenoli A-myrkystä ja olen kyllä entistä varovaisempi muovin käytössä tästedes. Jopa Tupperin jotkin rasiat sisältävät kyseistä ainetta...
    Mukavaa pakkasviikkoa!

    VastaaPoista
  3. Kauheasti kirjoitusvirheitä tuli edelliseen... tarkoitin lasipurkkeja sekä bisfenoli A:ta...

    VastaaPoista