sunnuntai 20. helmikuuta 2011

ALPRO SOYA-margariini



Ollaan maisteltu kotona Alpro soyan uutuutta ja ihan hyvin kaikille maistuu!
Kyseessä on 40%:n pääasiassa soijaöljystä valmistettu margariini. Soveltuu siis valitettavasti vain leivän päälle, ei leivontaan tai paistamiseen, siitä ainoa miinus. Margariiniin on lisätty kasvipohjaista A- ja D2-vitamiineja mikä on hyvä asia. Lisäksi vähäsuolaisuudesta plussaa!
Hinta kaupasta riippuen n.1,20€.

Omituista kyllä Alpro soyan sivuilta ei vielä tietoa margariinista löydy vaikka on jo ollut jonkin aikaa kaupoissa???

Jokatapauksessa tervetullut terveellinen uutuus kaiken margariinimössön keskelle!

torstai 10. helmikuuta 2011

VIHREÄ TEEMA: Hiilijalanjälki

Kolmanneksi valitsin Hiilijalanjäljen.

Hiilijalanjälkihän kertoo yleensä jonkin tuotteen, toiminnan tai palvelun aiheuttaman ilmastokuorman eli kuinka paljon kasvihuonekaasuja tuotteen tai toiminnan elinkaaren aikana syntyy. Mittarin avulla voidaan siis arvioida erilaisten tekojen ja kulutusvalintojen vaikutusta ilmaston lämpenemiseen; vaikkapa paljonko lentokoneella lentely ja naudanlihan syöminen aiheuttaa kasvihuonekaasuja.

Siitä olikin aikaa, kun olin käynyt itse viimeksi testailemassa jälkeäni, mielestäni laskurit olivat nyt paljon helpompia täyttää. Vaikka laskurit eivät koko totuutta pysty kertomaan, antavat ne ainakin osviittaa millä polulla kulkee.Löysin kaksi ihan pätevää laskuria HS:n ja Ilmastodieetin. Sain vieläpä niistä melkein saman tuloksen, vaikka usein olen kuullut sanottavan toista.

HS:n sivuilla on toinenkin ihan superjuttu mistä en ole tiennyt. Jos sinua vaivaa autolla ajelu taikka lentokoneella lentely, voit "hyvittää päästösi".Kätevä laskuri laskee paljonko matkasi maksaa ja pääset suoraan "hyvittämään". Katsoin esimerkkinä kolmen ihmisen edestakaisen lennon Müncheniin, se tekee n. 50€, mielestäni kohtuullista. 100 km autolla ajelua maksaisi n. 50 centtiä. Voitte tutustua tästä lisää laskuriin.

Hiilijalanjälkilaskurilla sain tuloksen: olet Ilmastoguru. Lämmittää kovasti mieltä, tähänhän olen toimillani pyrkinyt. Mutta, mutta; työtä riittää vielä ja paljon. Ihan ensiksi luin hätkähdyttäviä tietoja miten paljon vettä kuluu tiettyjen asioiden tuottamiseen. Olisitko voinut edes kuvitella seuraavia:
-yhden naudanlihakilon tuottamiseen kuluu 15300 l vettä
-yhteen hampurilaiseen 2400 l
-yhteen perunalastukiloon 900 l
-yhteen lasilliseen olutta 75 l
-yhteen A4-paperiin 10 l

Kyllä nämä tiedot pistävät miettimään kovasti ja tekemään uudenlaisia valintoja vaikkapa printtaamiseen töissä. Vinkkejä löydät täältä lisää!

Jos haluat itse oppia pienentämään hiilijalanjälkeäsi, hyvä paikka aloittaa kokoamaan tietoa siitä on Helsingissä Sanomatalossa Ilmastoinfo.Sieltä saa ihan käytännön tietoa asiantuntevilta ihmisiltä. Poikkea käymään ja kyselemään
tiistaisin ja keskiviikkoisin 11.30–17.00, torstaisin 11.30–19.00 ja perjantaisin 11.30–14.00.

lauantai 5. helmikuuta 2011

VIHREÄ TEEMA: RUOKA

Toisena vihreänä teemana on tietysti ruoka.

Lähdetään aluksi siitä, että sitä ei menisi roskikseen.
Luin juuri MTT:n teettämästä tutkimuksesta, jonka mukaan jo puolikkaan ruispalaleivän tai yhden kinkkusiivun päätyminen roskiin aiheuttaa suuremman ympäristökuormituksen kuin ruokien pakkausten valmistus ja jätehuolto. Käsittämätöntä! Luulenpa, että myös pakkausten kokoja voisi pienentää ettei ruoka kerkeä pilaantua ja mene sen takia roskikseen.

Ymmärrän hyvin lähiruokaperiaatteen, mutta yhtä asiaa siinä en. Monesti rinnastetaan luomu- ja lähiruoka; "meidän ravintola käyttää luomua ja lähellä tuotettua ruokaa".Miten nämä liittyvät toisiinsa? Paitsi jos ruoka ei ole sekä luomua että lähiruokaa, mitä se harvoin onkaan. Luomu on puhdasta, lähiruoka ei ole sen puhtaampaa kuin muukaan myrkkylannoitettu. Hyvä asia on lähellä tuotettu, mutta sen terveellisempää se ei ole kuin kauempana tuotettukaan. Tosin joillain kuluttajilla on juuri tuosta rinnastuksesta tullut vaikutelma, että se on oikein turvallista ja puhdasta. Erinäisiä keskusteluja olen käynyt asiasta ja kuunnellut. Näin ihmisiä johdetaan taas harhaan ja kauemmaksi luomusta.

Myönnän, olen fanaattinen luomun suhteen. En voisi kuvitella ostavani kaupasta ei-luomuja vihanneksia tai hedelmiä kuin hätätilanteessa. Sama pätee kaikessa, mitä vain saa luomuna. Edelleen odottelen sitä margariinia...
Voisiko joku tässä samalla valaista tietämätöntä? Miksi moni vegaani käyttää voita, vaikka siinä on maitoa? Eikö se ole ristiriitaista? Monesti ulkomaillakin törmää vegaaniruokiin, joissa on silti voita, kummallista mielestäni.

Ruoanlaitossa kannattaa myös pohtia sähkönkulutusta. Miten voisin samalla uuninlämmityksellä valmistaa monia ruokia? Ja viimeistään siinä vaiheessa, kun kodinkoneita vaihtaa, voisi nähdä hieman vaivaa ja etsiä ne laitteet ekologisimmasta päästä. Muistathan valita ekosähköä!

Yksi asia, mihin olen kiinnittänyt viime aikoina huomiota, on mikron käyttö. Suosittelen, älä käytä ollenkaan. Vaikka se onkin energiatehokas, mikro tappaa ruoan. Niin nopealla kuumennuksella kaikki hyvät vitamiinit tuhoutuvat ja jäljelle jää vain vatsantäytettä. Yhtä hyvin ja terveellisemmin ruoan saa lämmitetyä uunissa tai hellalla.

Syksyllä käyty keskustelu koulujen kasvisruokapäivästä oli varsin huvittava, tai oikein sanottuna olin raivoissani siitä. Mielestäni asettelu pitäisi saada juuri toisinpäin; kerran viikossa lihaa, joka sekin luomua, ja loppuina päivinä herkullista täysipainoista kasvisruokaa. Kunhan tuo vanhempi keittäjä/päättäjäsukupolvi vaihtuu, ehkäpä sitten voimme jo alkaa oikeasti ajattelemaan maapallon hyvinvointia emmekä eläimenhimoa. Ja rohkeutta päätösten tekoon!
Vaikka lapseni syökin koulussa normiruokaa, hänelle on kerrottu kotona lihansyönnin vaikutuksista maapallolle ja toivon niiden tietojen muhivan ajatuksissa...Nyt vielä ne nakit ja lihapullat ovat ykkösiä ;).

Itse odotan nyt innolla kevään alkua, jotta viimeinkin pääsisin istuttelemaan omia syötäviä pihalle. Kasvimaani ei järin iso ole, mutta kaikkihan on kotiinpäin. Ruukkupuutarhalla voi tietysti laajentaa ja viime kesänä en esim. parvekkeelle laittanut ollenkaan kukkia, vaan kaikenlaisia yrttejä yms. Hyvien syötävien lisäksi niistä lähti mieletön tuoksu!

tiistai 1. helmikuuta 2011

VIHREÄ TEEMA: KIERRÄTYS

Metro-lehdessä on viime viikkoina ollut esillä monesti kysymys "Planeetallamme asuu miljoonia vihreästi ajattelevia ihmisiä. Kuulutko sinä heihin?"
Se sai myös itseni pohtimaan, miten vihreä oikeasti olen ja sitä myötä ajattelinkin kirjoittaa juttusarjan.
Ensimmäisenä pohdin teemaa Kierrätys.

Roskien kierrätys on mielestäni helppoa ja antoisaa. Hankimme taloyhtiöömme roskikset, joihin saa eriteltyä myös lasin ja metallin, jotta yhä useampi viitsisi tehdä sitä, kun ei tarvitse raahata ympäri kaupunkia. Pahvinkeräysastiat täyttyvät nopeasti ja niitä sitten joutuu aina loppukuusta viemään muualle, mutta muuten olen tyytyväinen.

Paristoja on varmaankin aina jonkun takin tai laukun taskussa odottamassa laatikkoa vastaantulevaksi. Miksi kaikki kaupat eivät voi laittaa keräyslaatikkoa näkyvälle paikalle? Voisiko keräyslaatikoita kenties laittaa myös julkisiin kulkuvälineisiin? Lähikaupassamme laatikko on jossain takahuoneessa ja koska en voi olla varma, että myyjälle antamani paristot päätyvät sinne, en käytä tällaisia kauppoja paristojenpalautukseen.

Biojätettä meillä kertyy paljon, koska käytän runsaasti vihanneksia ja hedelmiä. Muistan jonkun kerran sanoneen, että kun niitä biojätepusseja pitää ostaa, sen unohtaa ja sitten heittää biojätteet tavalliseen roskikseen. Mitäpä jos seuraavalla kerralla kaupassa keräät vihannekset ja hedelmät paperipusseihin ja käytät ne sitten biojätepusseina? Itse laitan pohjalle wc-paperirullan, kananmunakennon tms, jotta kosteudet eivät riko pohjaa. Hyvin toimii!

Vaatteiden kierrätykseen löytyy monia keinoja; kirppikset, muu myynti, lahjoitukset tai vaikkapa sitten tekee lattialuuttuja vanhoista paidoista. Ja varsinkin lastenvaatteiden kohdalla kannattaa kierrättää ystävien kesken.

Mitäköhän muuta tulisi vielä mieleen? Ainakin naistenlehdet kiertävät ympäri sukua ja päätyvät paperinkierrätykseen vasta hyvin luettuina. Voit toki myös viedä uudehkot lehdet terveyskeskuksiin ja kampaamoihin, he ottavat ne ilolla vastaan.

Olen alkanut säästämään lasipurnukoita, jotta pääsen mahdollisimman paljon eroon muovisista. Niihin on helppo säilöä ruoanjämät ja ovat ihan mukavannäköisiäkin, kun pullot täyttää raaoilla linsseillä, quinoalla tms.
Muovikammoni on kestänyt jo jonkinaikaa, enkä kyllä aio yhtäkään muovipurnukkaa enää tähän huushollin ostaa. Huomasin, että joistain Ikean halpiksista ainakin irtoaa muovista ns.päällimmäinen kerros ja sitä en todellakaan halua perheeni syövän. Näinollen koen lasin olevan turvallisempi vaihtoehto.

Kertokaahan omia kierrätysvinkkejänne, niitä on varmasti rutkasti!

Ja mikä tärkeintä, opettakaa lapsillenne kierrätystä pienestä pitäen.