perjantai 31. joulukuuta 2010

MIKSEI ILOTULITTEIDEN RÄJÄYTTELYÄ KIELLETÄ VÄHINTÄÄN YKSITYISHENKILÖILTÄ??


Tuota kovasti ihmettelen. Toki ammattilaisten ilotulitteet ovat kauniita katseltavia, mutta pärjäisimme kyllä varmasti ilman niitäkin.

Huolestuttavaa toki on ihmisten vammautuminen ilotulitteista, mutta myös luonto huolettaa minua paljon. Vaikka ilotulitteiden myrkkyjä tutkitaan, en voi millään uskoa, että esim. Kiinan tehtaissa kiinnitetään huomiota myrkyttömyteen, raketin "arvot" piilevät muualla.

Kun Joulun alla lehdissä ja keskustelupalstoilla käytiin vuoropuhelua raketeista löytyneistä myrkyistä,Turvatekniikan keskus Tukesin kommentit olivat aivan käsittämättömiä; yli-insinööri Harri Roudasmaan mukaan myrkkykysymys on sivujuttu. Normaali kuluttaja altistuu niihin vain yhtenä iltana vuodessa, joten siitä ei ole akuuttia hengenvaaraa. Ja sisältäväthän ne muitakin myrkkykemikaaleja kuin löydetyt lyijy ja HCB, mm.raskasmetalleja. Siis mitä????

Myrkyt ovat siis tiedostetusti sallittuja? Ei mene jakeluun!
Ehkä kuluttajan altistus ei tosissaan ole suuren suurta, mutta entäs valmistajat ja luonto? Mitä tapahtuu, kun raketti on räjähtänyt? Eikö ne jätökset ja myrkyt fysiikan lakien mukaan putoa alas? Ja mitä alhaalla on? Luonto, metsät ja vedet. Ei kai kukaan väitä etteivät raskasmetallit vaikuta maaperään ja vesistöön? Sinne mistä marjat poimitaan ja kalat ongitaan? Olenko väärässä?

Vetoomus siis sinulle luonnonystävä, valista myös ystäviäsi tästä tärkeästä asiasta ja lahjoittakaa ilotuliterahat hyväntekeväisyyteen! Ja huom: Jos valatte tinaa, käyttäkää viimevuotiset uudestaan, sekin kun on ongelmajätettä.

Ihanaa vuodenvaihdetta ja kemikaalittomampaa vuotta 2011!!

LUOMUJOULUN muistelot


Vaikka Joulusta on "jo" viikko ja vuosi kovaa vauhtia vaihtumassa, palaisin vielä hetkeksi Joulun tunnelmiin.

Tänä vuonna ostin ensimmäistä kertaa Ruohonjuuresta soija- ja vehnäproteiinista tehtyä "kalkkunaa". Vieraittemme mielestä oli yllättävänkin hyvää, mutta itse en siitä kovastikaan innostunut, jäi kyllä kokeiluksi. Väkisin söin sinapin kanssa ettei ruokaa menisi roskiin, mutta en kyllä toista kertaa osta. Maku oli pahvinen.Viime jouluna tein pähkinä-tofumureketta, joka oli ehkä vieläkin pahempaa. Jos joku siis on löytänyt hyvän kinkunkorvikkeen, vinkkejä kaivataan!

En välitä muutenkaan hirmuisesti perinteisistä jouluruoista, joten nautinkin kasviksiin perustuvan modernimman joulupöydän laittamisesta. Ensi Jouluksi aion kaivella lisää raakaravintoresptejä. Luonnollisestikin kaikki ruokamme oli valmistettu luomusta ja siitä sain ehkä suurimman tyydytyksen. On vain niin upeaa, kun tietää syövänsä puhtaita elintarvikkeita! Mietiskelin myös miten voisin enemmän valmistaa itse ja kokeilinkin tehdä mm. torttujen luumuhilloa. Siitä tuli oikein mainiota; 300g luomuluumuja,jotka pehmitin keittämällä vähässä vedessä(vähemmän energiaa olisi kulunut, jos olisin muistanut laittaa yöksi likoamaan), soseutus ja sopivasti perunajauhoja sekaan. Yhtään sokeria ei tarvinnut, mutta kanelia ripsautin hieman.Täydellistä, ei ainoatakaan E:tä eikä ylimääräistä sokeria. Ensi vuonna kokeilen tehdä torttutaikinan speltistä ;). Kunhan vain silloin jo saisi luomumargariinia Suomestakin!!

Muutamaa tummaa luomusuklaata ostin kaupasta, mutta muut teimme itse. En ollutkaan aiemmin kuorruttanut taateleita tummalla suklaalla, mutta siitä muodostui ehdoton hitti perheessämme.Vaikka taatelit eivät kaikille maistu paljaaltaan, maku on aivan eri suklaakuorrutuksella, kokeilkaapa!

Piparit leivoimme speltistä, mutta niistä tuli hirmu helposti murenevia, ehkä laitoin liikaa jauhoja. Olen vuosien varrella kokeillut montaa reseptiä, sitä täydellistä löytämättä, mutta nyt kyllä jään muokkaamaan tämänvuotista ja julkaisen reseptin, kun se on täydellinen. Speltin maku on ihanan pehmeä ja ravintoarvot kohdillaan.

Lapsiperheessä ei lahjavuorta näköjään voi oikein estää tulemasta. Tärkeintä mielestäni on kuitenkin, että lahjat ovat tarpeellisia, eikä turhaa krääsää. Olin myös iloinen, että paketoimme ekologisesti ja lajittelimme kaiken.

Tämän vuoden Joulun saldo oli mieleinen; kaikki läheiset koolla, enemmän luomua ja itsetehtyä, kierrätysprosentti lähes 100%, vähemmän ruokaa roskiin ja hyväntekeväisyyteenkin riitti vaatteita sekä rahaa! Näistä koostui meidän Joulumieli 2010!

sunnuntai 12. joulukuuta 2010

SUOMALAISTA EKO-OSAAMISTA


Tahtoisitko saada yrttisi ja salaattisi kasvamaan ympäri vuoden ja vieläpä omassa pöytäpuutarhassa vesiviljelyllä? Nyt se on mahdollista toteuttaa kotona, missä luot ihanteelliset kasvuolosuhteet helposti Zengrow:n avulla. Ja mikä parasta, tuote on suomalainen upea keksintö!

Olen saanut nyt reilun viikon verran seurata työpaikallani basilikan kasvua ja täytyy sanoa, että olen vakuuttunut laitteen hyvyydestä. Basilikan voi saada kasvamaan useita kuukausia,kun sitä leikkaa ja hoitaa oikein. Latvat leikataan pienten latvan alkujen yläpuolelta ja käytetään satona. Normaalistihan sitä ostaa yrtin tai salaatin kaupasta ja kerran käytön jälkeen purnukka menee roskikseen. Nyt salaatinkin saa kasvatettua uudelleen; se kolminkertaistaa sadon kuukaudessa, jonka jälkeen kannattaa vaihtaa kasvi, kun huomaa sadon määrän vähenevän.

Veden ja lampun lisäksi kasvaminen tarvitsee ravinnetta.Siihen on valmistettu oma
ruokakasveille tarkoitettu laadukas mineraalipohjainen ravinne, mutta myös muita esim. orgaanisia ravinteita voi käyttää. Zengrow:lta on myös keväämmällä tulossa oma orgaaninen ravinne.

Tässä vielä infoa Zengrown kehittäjältä Pasi Lindbergiltä:
"Visiomme on että viherkasvien tuotanto siirtyy osittain kaupunkeihin ja koteihin. Kehitämme tuotteita joiden avulla kasvien kasvattaminen kaupungissa on vaivatonta ja helppoa. Kaupunkiviljely on tuotantomuoto jossa kasveja kasvatetaan kaupungissa lähellä lopullista kulutuspaikkaa.
Normaalisti kasvien viljely on ollut maanomistajien yksinoikeus. Vesiviljelyn avulla kuka tahansa voi kasvattaa laadukkaita ja puhtaita ruokakasveja ympärivuoden ilman omaa maata. Tämä on ajatuksia herättävä fakta!
Kaupunkiviljely on ekoteko.
Asunnot lämmitetään kasveille optimaaliseen lämpötilaan ympäri vuoden.
Tätä lämpöä kannattaa hyödyntää myös ruoantuotannossa. Kasveille kannattaa antaa valoa, koska valaisintekniikoiden kehityttyä laadukasta valoa kasveille pystytään tuottamaan nykyään pienellä energiankulutuksella.
Kaupunkiviljely on ekologista, koska tuotanto tapahtuu mahdollisimman lähellä kulutusta ja ympäristöä turhaan rasittava ruoan kuljetus jää pois."

Kuulostaa hyvältä, vai mitä?

Kyselin vielä tuosta energiankulutuksesta. Kahden kasvin laite vie n.2€ kuussa ja kuuden kasvin 4€.

Zengrow:n sivuilta löytyy vielä lisätietoja ja kannattaa myös tutustua blogiin kaupunkiviljelystä.

Ja huomhuom! Tarjoukset ovat voimassa JOULUUN asti. Minun kauttani saat hankittua omasi Wayne´s Coffee Sanomatalosta. Kahden kasvin laite 99€ ja kuuden 199€, sisältävät ravinteen ja kasvilampun. Toivottavasti näemme ja hankitte suomalaista innovaatiota Pukinkonttiin!

ETSIMÄSSÄ EKOLOGISTA LAHJAPAPERIA


Kylläpäs keksinkin kinkkisen etsittävän. Luulin, että ekokaupoista on vaan helppoa mennä ostamaan ekologista muovitonta lahjapaperia, jonka voi käytön jälkeen laittaa paperinkeräykseen, mutta ei...Kierrettyäni koko kaupungin läpi ainoa mitä löysin on Tiimarista paperi, joka on ainakin valmistettu kierrätyspaperista. Oletan, että se tarkoittaa myös, että sen voi edelleen kierrättää.Tähän eivät myyjät osanneet kylläkään vastata, eikä italialaisen valmistajan sivuilta tietoa löydy. Paperi kyllä vaikuttaa käsittelyssä enemmän pahviselta kuin normi.

Ekoloon ei ainakaan ole tulossa myyntiin rullia, osaisiko kukaan kertoa löytyisikö jostain muualta?

HUOMHUOMHUOM Tällä viikolla Ekolosta jo löytyikin paperia ja naruja, myyjä ei vain ollut tiennyt asiasta...Harmitus!

maanantai 6. joulukuuta 2010

AUTTAKAAHAN NAISTA LUMISATEESSA


Vaikka pandat hellyyttäviä ovatkin, en halua itse muistuttaa niitä ulkonäöltäni. Valitettavasti näin on käynyt joka kerta, kun olen lähtenyt ulos lumisateeseen mennäkseni töihin ripsarit laitettuna. Ei pidä lupaukset "no pandaeyes".

Kuvassa olevista kolmesta ripsarista Green People pysyy parhaiten, mutta ei sekään täydellisesti. Dr Hauschkaa ja Laveraa löytyy enemmän poskilta kuin ripsistä...Silti kukaan, vaikkapa toinen naispuolinen ihminen joka ymmärtää asian "vakavuuden", ei ole viitsinyt minulle mainita, että hei nyt kannattaisi vilkaista peiliin...Itse tästä harmistuneena aloin töissä mainitsemaan asiakkaille, että meikit ovat päässeet hieman valumaan ja kyllähän oli kuulkaa tyytyväisiä naisia, kun olivat käyneet putsaamassa silmänaluset, että joku viitsii mainita asiasta.

Kyselin myös Ekolossa löytyisikö ripsaria, joka kestää lumisateen. Myyjän mielestä paras on Couleur Caramel, mutta ei sekään täysin vedenpitävä.
Joten kysyn siis teiltä, oletteko löytäneet vedenkestävää myrkytöntä ripsaria?
Itse tilasin taas yhden uuden testattavaksi, Inika mineral cosmeticsin, joten siitä saatte raportin, kunhan on saapunut.

Oikein rauhallista Itsenäisyyspäivää kaikille!